Karlsruhe ei päätä kiistanalaisesta JUDENSAU -helpotuksesta Wittenbergissä

Karlsruhe ei päätä kiistanalaisesta JUDENSAU -helpotuksesta Wittenbergissä

Karlsruhen liittovaltion perustuslakituomioistuin päätti nykyisessä oikeudellisessa kiistassa olla hyväksymättä perustuslain valitusta Wittenbergin kaupunginkirkossa olevaa kiistanalaista helpotusta "Juderau". Myöhäisistä keskiajalta peräisin oleva helpotus on jo pitkään ollut laillisen ja sosiaalisen keskustelun keskipisteessä.

Kantaja, joka oli pyytänyt helpotuksen poistamista, perustui siihen tosiasiaan, että sillä on ilmeinen anti -antiittinen luonne. Aikaisemmin hän oli jo epäonnistunut oikeusjutulla liittovaltion tuomioistuimen edessä. Hänen asianajajansa on ilmoittanut haluavansa nyt kutsua Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta (ECHR) saadakseen aikaan uuden laillisen tutkimuksen.

kiistan taustalla

helpotus osoittaa naispuolisen sian, jonka teatsista kaksi miestä, jotka on tunnistettu juutalaisiksi, imevät. Rabbina katsottu hahmo nostaa eläimen hännän ja katselee peräaukkoa. Juutalaisille sikaa pidetään epäpuhtaina, mikä lisää tämän esityksen provokaatiota. Rabbien luku ja kärsimyksen ja nöyryytyksen lavastus tekevät helpotuksesta selkeän esimerkin historiallisesta antisemitismin taiteesta, joka on tehostanut keskustelua.

Aikaisemmin on aina ollut vaatimuksia "Juderaun" kattamiseen tai poistamiseen. Kriitikot väittävät, että helpotus ei vain edusta loukkausta juutalaisyhteisölle, vaan se on myös muinaisten ennakkoluulojen ja syrjinnän symboli. Säilytyksen kannattajat puolestaan viittaavat ilmaisunvapauteen ja taideteosten arvoon osana tarinaa riippumatta siitä, kuinka tuskallinen he voivat olla.

  • Helpotus on esimerkki anti -semitistisistä esityksistä historiasta.
  • Asianajaja ilmoitti ottavansa yhteyttä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
  • Helpotus on edelleen kiistanalainen symboli ja osa laillista keskustelua.

lailliset näkökulmat ja tulevat vaiheet

Liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätös on takaisku kantajalle, joka on antanut toivoa oikeudellisesta selvennyksestä Saksan oikeusjärjestelmän ulkopuolella. ECHR voisi mahdollisesti ottaa erilaisen näkökulman ja arvioida asiaa laajemmin, etenkin ihmisoikeuksien ja suojauksen suhteen syrjinnältä.

Yleinen keskustelu helpotuksesta osoittaa syvän jakautumisen juutalaisen historian ja identiteetin käsityksessä Saksassa. Vaikka jotkut vaativat tällaisten esitysten täydellisen poistamisen, toiset näkevät julkisen keskustelun ja historiallisen tietoisuuden arvon vastakkainasettelussa vaikeiden aiheiden kanssa.

Asianajajien ja historioitsijoiden lisäksi myös taiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat mukana keskustelussa. He keskustelevat siitä, kuinka käsitellä taideteoksia, jotka saattavat olla loukkaavia. Kysymys on edelleen, onko aiheellista jättää tällaiset taideteokset kestävästi vai onko niitä pidettävä osana historiallista tutkimusta.

"Judensaun" ympärillä oleva aihe ei vain takaa oikeudellisia kiistoja, vaan myös elvyttää kulttuurisia ja sosiaalisia diskursseja, jotka ovat tärkeitä nykyiseen aikaan.

Historialliset yhteydet ja kehitys

Juutalaisten vastaiset helpotukset, kuten Wittenbergissä, on alkuperäinen keskiajalla, aika, jolloin anti -anti -ideologiat olivat laajalle levinneet. Näitä taideteoksia on usein pidetty poliittisena propagandana, joka ei vain lisännyt juutalaisten kielteistä käsitystä, vaan myös vaikuttanut perusteluun syrjinnän ja väkivallan suhteen. Uskonnolliset ja sosiaaliset jännitteet tarkoittivat, että tällaisia esityksiä pidettiin hyväksyttävänä taiteen muotona, joka edisti vihamielisyyttä juutalaisille.

Saksassa on muita samanlaisia helpotuksia, ja niitä voidaan nähdä osana suurempaa anti -anti -anti -anti -aiheen kulttuuria. Yksi esimerkki on Wittenbergin kaupunginkirkon helpotus, joka on luotu 1300 -luvulla ja kuvaa juutalaisten vastaisten kliseiden ja motiivien ala -asteita. Nämä taideteokset sijoitettiin usein kirkkoihin tai julkisiin paikkoihin symboloidakseen kristittyjen yhteisön rajaa juutalaisille.

Nykyinen oikeudellinen tilanne ja sosiaalinen keskustelu

Liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätös ja myöhempi perustuslakivalituksen hyväksymättä jättäminen herättää tärkeitä kysymyksiä tällaisten taideteosten käsittelystä julkisessa tilassa. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa vaaditaan yhä enemmän, että vihaa ja ennakkoluuloja edistävät symbolit ja esitykset katetaan tai jopa poistetaan.

Keskustelu anti -semitismistä ja rasismista on tällä hetkellä erittäin tärkeitä Saksassa. Yhtiöllä on haaste löytää tasapaino kulttuuriperinnön säilyttämisen ja syrjivien esitysten poistumisen välillä. Monet kansalaiset ja organisaatiot vaativat selkeää historiaa ja kriittistä pohdintaa näiden pyhäinjäännösten tärkeydestä nykyään. Anti -semitismin vuoropuhelun ja koulutuksen aloitteita pidetään välttämättömänä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi ja syrjivien kertomusten kyseenalaistamiseksi.

vaikutukset yhteiskuntaan

Wittenbergin helpotusta koskevassa keskustelussa on myös vaikutusta anti -anti -semitismin sosiaaliseen tietoisuuteen. Liittovaltion perhe-, seniorien, naisten ja nuorten tutkimuksen tutkimus osoitti, että yli 65% Saksan vastaajista uskoo, että yhteiskunnan anti -antiittiset asenteet ovat lisääntyneet. Tämä osoittaa, että aiheeseen on edelleen yleinen herkkyys, jolloin monet ihmiset korostavat koulutusohjelmien ja koulutusaloitteiden merkitystä.

Toinen näkökohta on oppilaitosten rooli. Kouluja ja yliopistoja pyydetään yhä enemmän käsittelemään enemmän anti -semitismistä ja Saksan juutalaisten historiaa luokassa ennakkoluulojen vähentämiseksi ja ymmärtämisen edistämiseksi. Tässä yhteydessä muistopäivillä, kuten kansainvälisellä holokaustin muistopäivänä, on myös tärkeä rooli historiallisen kärsimyksen integroinnissa nykypäivän tietoisuuteen.

Wittenberger -helpotuksen aihe ei ole vain yhdellä oikeudellisella riitalla, vaan se on osa kattavampaa keskustelua identiteetistä, historiasta ja sosiaalisesta vastuusta Saksassa.