Viimeinen hyttysen nainen kuolemassa: Onko rutto?
Viimeinen hyttysen nainen kuolemassa: Onko rutto?
Viime viikkojen aikana on syntynyt huomattava väheneminen naispuolisten Stingmolks -populaatioiden lukujen lukumäärässä, joka ilahduttaa monia ihmisiä vaurioituneilla alueilla. Tällä kehityksellä ei ole vain välitöntä vaikutusta paikalliseen elämänlaatuun, vaan myös herättää kysymyksiä hyttysten vitsausten pitkän aikavälin hallinnasta.
naisten kuolemanprosessi
Hyttysten dramaattinen pelkistys johtuu pääasiassa naisten elämän luonnollisesta päästä. Näiden elinikä on noin kuusi -kahdeksan viikkoa. Nykyinen lasku, etenkin Reinin varrella, on tervetullut helpotus väestölle, joka kärsi epämiellyttävistä pistoista ja unen puutteesta.
miesten hyttysten rooli
vähemmän tiedossa on, että ensisijaisesti naaraat ovat vastuussa ärsyttävistä pistoista, koska he tarvitsevat verta munan laskemiseen. Urokset toisaalta ovat vaarattomia, ja heidän tunnistettavissa olevat pensasilmaiset erottavat heidät naisista. Tällä hetkellä monet miehet ovat eräänlaisessa suruvaltiossa, koska heidän naisensa kuolevat ja siksi ne laajenevat.
mitat rutto
Olennainen osa hyttyspopulaation sisältämistä koskevaa strategiaa on BTI: n (Bacillus thuringiensis israelensis), bakteerin, bakteerin, käyttö. Voittoa tavoittelematon Association KABS, joka koostuu yli 90 kunnasta Rhineland-Palatinaatissa, Baden-Württemberg ja Hesse, toteuttavat nämä kiistanalaiset toimenpiteet muun muassa ruiskuttamalla helikoptereista. Bakteeri vahingoittaa toukkien suolen seinää, mutta sillä on myös negatiivinen vaikutus muihin ei -asuttamattomiin hyttyslajeihin, jotka edustavat tärkeätä ruoan lähdettä muille eläimille, kuten sudenkorennoille
hyttyspopulaation tulevaisuus
Nykyiset sääolosuhteet, jotka on kuvattu ystävällisiksi, edistävät myös hyttysruton vähentämistä. Tuskin näkyvissä on uusia naisia, edellyttäen, että loppukesästä ei ole äkillisiä tulvia, jotka voisivat jälleen heikentää tilannetta. KABS: n tiedottaja korostaa, että hyttysen leskien tulisi pysyä yksinäisyydessään ilman uusia tulva -aaltoja.
Yhteenvetona osoittautuu, että nykyinen hyttysten sijainti ei ole vain väliaikainen ilmiö, vaan antaa myös syvempiä käsityksiä luonnon tasapainosta. Sää, hyttysten elinkaaren ja ihmisten interventioiden välinen vuorovaikutus on tulevaisuuden jännittävä ja tärkeä aihe. Tämän tilanteen näkemykset voisivat tarjota arvokasta tietoa tulevien ruttojen torjumiseksi, ja siksi niiden tulisi edelleen olla tutkimuksen painopiste.