Ilmastorahoitus: Merziä kritisoidaan – Saksa hukkaa sanansa!

Ilmastorahoitus: Merziä kritisoidaan – Saksa hukkaa sanansa!

Kansainvälinen ilmastokriisi vaatii kiirettä, mutta Saksa jää alle odotusten ilmastorahoituksen saralla. Belémin ilmastokonferenssia valmistelevassa huippukokouksessa liittokansleri Friedrich Merz (CDU) ei antanut tarkkoja lukuja ilmastonsuojelutoimien rahoituksesta. Vahva signaali näytti erilaiselta, koska Merz ei tehnyt sitovia sitoumuksia Tropical Forest Forever Facilitylle (TFFF) ja maailmanlaajuiselle ilmastorahoitukselle, kuten fr.de raportoitu. Tässä tulee esiin Greenpeace ja arvostelee menetettyä tilaisuutta antaa vahva aloitussignaali tuleville neuvotteluille selkeällä taloudellisella sitoumuksella.

Saksan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, jotka muotoiltiin vuoden 2021 G7-huippukokouksessa Angela Merkelin johdolla, edellyttävät noin kuuden miljardin euron vuotuista ilmastorahoitusta. Tämänhetkiset "German Climate Financing" -aloitteen arviot osoittavat kuitenkin, että nämä varat eivät ylitä 5,3 miljardia euroa vuonna 2023, ja ne supistetaan enintään viiteen miljardiin euroon vuonna 2026. Oxfamin Jan Kowalzig on huolissaan siitä, että tällainen vähennys voi uhata luottamusta kehittyneiden ja matalan tulotason maiden välillä.

Ilmastonsuojelu köyhyyden torjuntana

Liittovaltion kehitysministeri Reem Alabali Radovan (SPD) korostaa, että ilmastonsuojelu liittyy läheisesti köyhyyden torjuntaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat erityisen tuhoisia köyhemmille väestöryhmille, kuten hurrikaani Melissan aiheuttamat vahingot osoittavat. Hänen mielestään investoinnit uusiutuviin energialähteisiin voisivat paitsi turvata taloudellista vaurautta, myös vahvistaa Saksan kilpailukykyä.

Tilanne ei ole vain kansallinen haaste, vaan se sopii myös kansainväliseen kontekstiin. Pariisin sopimuksen mukaan maapallon lämpötilan nousu tulisi rajoittaa alle 2 celsiusasteeseen siten, että se ei saa ylittää 1,5 astetta, jos mahdollista. Tämä edellyttää kattavia sopeutumistoimia ja vastustuskyvyn vahvistamista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Climate Policy Initiativen mukaan ilmastonsuojeluun tarvitaan arviolta 8 000 miljardin dollarin vuosittaisia ​​investointeja vuoteen 2030 mennessä. Suuri osa rahoista on tarkoitus kerätä kehitysmailta ja nousevilta mailta, joilla on usein hyvin vähän omia resursseja.

Rakentaa vai menettää luottamus?

Teollisuusmaiden lupaukset tukea taloudellisesti kehitysmaita ja nousevia maita ovat peräisin YK:n vuoden 1992 ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta ja Pariisin sopimuksen 9 artiklasta. Jo vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa asetettiin rahoitustavoite 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä, jota jatkettiin Pariisissa vuonna 2015 vuoteen 2025. Tämä tavoite saavutettiin kuitenkin vasta vuonna 2022, mikä heikensi vakavasti luottamusta kansainväliseen ilmastorahoitukseen näissä maissa. "New Collective Quantified Goal" (NCQG) neuvotellaan parhaillaan vuoden 2024 ilmastokonferenssissa Bakussa (COP 29), jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa maksut 300 miljardiin dollariin vuosittain vuoteen 2035 mennessä.

Aika on loppumassa, ja Greenpeacen Martin Kaiserin kaltaiset asiantuntijat vaativat Merziltä selkeitä taloudellisia sitoumuksia konferenssiin mennessä. Muuten Saksa voisi vaarantaa kansainvälisen maineensa luotettavana ilmastonsuojelukumppanina. EU:n kestävän talouden strategian mukaisesti, jonka tavoitteena on kanavoida varoja ympäristöystävällisempiin hankkeisiin, suunta on otettava nyt.