Ilmastotietopaperi paljastaa: 89 % vaatii rajuja ilmastotoimia!

Ilmastotietopaperi paljastaa: 89 % vaatii rajuja ilmastotoimia!

Uusi Climate Fact Paper -julkaisu korostaa globaalin ilmastonmuutoksen jyrkkiä ja huolestuttavia trendejä. 4.11.2025 esitelty asiakirja sisältää tieteellisten löydösten lisäksi myös yhteiskuntatieteellisiä havaintoja, jotka korostavat tilanteen kiireellisyyttä. 89 prosenttia maailmanlaajuisesti kyselyyn vastanneista ihmisistä haluaisi hallituksillaan enemmän kunnianhimoa ilmastopolitiikan suhteen. Kyselyyn osallistui noin 130 000 osallistujaa 125 maasta, ja se havainnollistaa väestön suurta halua toimia päättäväisesti ilmastonmuutosta vastaan.

Thomas Hickler, Saksan ilmastokonsortion hallituksen jäsen ja Senckenbergin biodiversiteetti- ja ilmastotutkimuskeskuksen professori, kommentoi tutkimustuloksia ja korosti tarvetta toimia nyt. Professori Hans-Otto Pörtner Alfred Wegener Institutesta kuvaa hälyttäviä muutoksia, jotka ovat jo näkyvissä. Meri- ja maajäät sulavat, merenpinnat nousevat ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot ja rankkasateet, lisääntyvät. Nämä kehityssuunnat eivät ole vain paikallisia, vaan vaikuttavat koko planeetalle.

Ilmastonmuutoksen riskit

Asiantuntijat varoittavat, että lämpötilan nousu voi johtaa äkillisiin, peruuttamattomiin muutoksiin maan ja ilmaston järjestelmissä. Kriittinen piste saavutetaan, kun maapallon lämpötila nousee 1,5 celsiusastetta. Tällä korkean riskin alueella kaatumiselementit, kuten Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköt, voivat tulla tärkeämmiksi. ExtremeWeatherCongressin isäntä Frank Böttcher huomauttaa, että trooppiset koralliriutat voivat jo kadota, millä olisi vakavia seurauksia meren ekosysteemeille.

Vaikutus koskee erityisesti Euroopan aluetta: siellä maapallo lämpenee nopeimmin. Joka vuosi lähes 50 vuoden ajan lämpötila on ollut 1900-luvun keskiarvon yläpuolella. Historian kymmenen lämpimintä vuotta ovat kaikki sattuneet viime vuosikymmenellä, ja vuotta 2024 pidettiin viimeisimpänä ennätysvuotena. Nämä tulokset on dokumentoitu muun muassa Copernicus-ilmastopalvelussa, ja ne korostavat ilmastopolitiikan perusteellisen muutoksen kiireellisyyttä.

Selkeä kehotus toimia

Kuuden johtavan ilmastotutkimus- ja viestintäorganisaation esittämä ilmastofakta-paperi nähdään keskeisenä viitekohtana tieteeseen perustuvalle ilmastonmuutostiedolle. Siinä todetaan suoraan, että nykyinen ilmastopolitiikka ei täytä Pariisin sopimuksen tavoitteita. Tiedeportaalin Klimafaktenin toimitusjohtaja Carel Mohn korostaa, kuinka tärkeää on olla kyseenalaistamatta olemassa olevia ilmastonsuojeluvälineitä EU:n tasolla. Määrätietoisemmat toimenpiteet ja kunnianhimoisemmat strategiat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Tässä tilanteessa on selvää, että sekä tiedettä että yhteiskuntaa vaaditaan tekemään yhteistyötä ja etsimään uusia tapoja suojella ympäristöämme. Tuleva YK:n ilmastohuippukokous Brasiliassa, joka pidetään 10.–21. marraskuuta, voisi tarjota ratkaisevan foorumin tämän vuoropuhelun jatkamiselle ja konkreettisten suunnitelmien tekemiselle. Nyt on aika toimia.