Moore ilmastonsäästäjänä: Kuinka viljelijät voivat viljellä ilman CO2-päästöjä

Moore ilmastonsäästäjänä: Kuinka viljelijät voivat viljellä ilman CO2-päästöjä

Suot eivät ole vain kiehtovia luonnonalueita, vaan myös tärkeitä toimijoita ilmastonmuutoksen torjunnassa. Itä-Saksan rannikon lähellä luomutilaa pitävä Henning Voigt on huomannut tämän jo vuodesta 1996. Hänen 350 hehtaarin tonttinsa on pääosin erittäin märkää ja runsaasti suokasveja sisältävää nurmialuetta. Näillä laitoksilla on potentiaalia varastoida hiilidioksidia, mutta harvat maanviljelijät ovat tietoisia tästä ja käyttävät hyväkseen suiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Saksassa vain 2 % entisistä nummista on luonnonläheisessä tilassa, mikä on melko alhainen maapallon keskiarvoihin nähden. Myös viemärimäärät ovat hälyttävän korkeat. Noin 7 % Saksan maataloudessa käytetystä alueesta on entistä nummia, mikä kuitenkin aiheuttaa lähes 40 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä [DW-raporttien] mukaan (https://www.dw.com/de/moore-co2-klimawandel-klimaschutz/a-74544349). Vuosittain ojitetaan lähes 500 000 hehtaaria suoaluetta, mikä johtaa hiilidioksidin vapautumiseen ja siten ilmaston lämpenemiseen.

Uudelleenkastelu avaimena

Osa ratkaisusta voisi olla turvemaiden uudelleenkostuttaminen. Suurin osa ojitetuista turvemaista on Euroopassa, jossa eri hankkeilla ja aloitteilla pyritään palauttamaan arvokkaat ekosysteemit. Voigt itse on mukana tällä alueella, muun muassa yhteistyössä Otto-Versandin kanssa, joka haluaa käyttää nummia kestäviin pakkauksiin.

Suoviljelyn käsitettä eli maataloutta nummilla käsitellään yhä enemmän näiden alueiden kestävän käytön avaimena. Vaikka se ei ole laajalle levinnyt, alkuperäiset hankkeet osoittavat lupaavia lähestymistapoja käyttämällä suokasveja energian tuottamiseen tai rakennus- ja eristemateriaalien tuotantoon. Paludi-luettelo auttaa selkeästi listaamaan paludikulttuurin tuotteet ja palvelut.

Poliittinen tuki ja edistäminen

Myös politiikkaa tarvitaan edistämään turvemaiden uudelleenkastumista. Ympäristöministeriö ja Maatalouden eläkepankki valmistelevat uutta rahoitusohjetta, jonka tarkoituksena on tukea maanviljelijöitä sen toteuttamisessa. Vuodelta 2021 solmitun liittovaltion välisen sopimuksen mukaan kaikki nummialueet tulee hoitaa mahdollisimman kosteiksi vuoteen 2050 mennessä.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä keskustellaan myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Tanskassa maatalouden päästöille suunnitellaan hintaa, jotta luodaan kannustimia päästöjen vähentämiseen. Ehdotuksia ovat muun muassa kiinteitä ostosopimuksia vesiviljelyn tuotteille sekä viljelijöille enemmän vapautta kokeilla maan uudelleen kastelua.

Yhteenvetona: nummien elvyttäminen on haaste, joka vaatii paljon sitoutumista ja kekseliäisyyttä. Mutta on monia tapoja saada aikaan todellinen ero ilmastonsuojelussa.