Turvallisen uudenvuodenaaton puolesta: Tuleeko sähinkäisten kielto vihdoinkin?

Turvallisen uudenvuodenaaton puolesta: Tuleeko sähinkäisten kielto vihdoinkin?

Uudenvuodenaaton lähestyessä keskustelu ilotulitteiden käytöstä kiristyy. Erityisesti Saksassa halutaan sähkinkäisten kattavaan kieltoon. Eko testi raportoi viimeaikaisista tapahtumista, jotka viittaavat siihen, että yleinen tuki tällaiselle kiellolle on lisääntymässä. Tutkimusten mukaan yli puolet saksalaisista kannattaa yksityisten ilotulitteiden kieltämistä, ja kolme neljästä ei ole kiinnostunut ampumaan ilotulitteita itse.

Ilmeinen muutoksen tarve

Poliisiliitto on jättänyt yli 2,3 miljoonalla allekirjoituksella vetoomuksen sähinkäisten valtakunnalliseen kieltämiseen. Sitä kuvataan Saksan suurimmaksi lajissaan. Yli 60 ympäristö- ja eläinsuojelujärjestön tukema #böllerciao-kampanjaliitto on kerännyt jo yli 670 000 allekirjoitusta. Nämä järjestöt väittävät, että laittomien uudenvuoden ilotulitteiden terveys- ja ympäristöriskejä ei voida enää sietää. Joka vuosi noin 8 000 ihmistä hoidetaan ilotulitteiden aiheuttamien sisäkorvavammojen vuoksi, ja räjähdyksistä pääsee ilmaan yli 2 000 tonnia hienoa pölyä. Erfurtissa on jo erityisiä sähinkäisykieltoalueita, ja tämä käytäntö on yleistymässä monissa Saksan kaupungeissa.

Vahinko ja vaarojen ymmärtäminen

Komplikaatiot ylittävät puhtaasti terveydelliset näkökohdat. Uudenvuodenaattona 2024 ilotulitusonnettomuuksissa kuoli viisi ihmistä, ja palomiesten piti sammuttaa Berliinissä 400 tulipaloa yhden illan aikana. Tämä osoittaa selvästi, että ilotulitteet eivät ainoastaan ​​saastuta ilmanlaatua, vaan aiheuttavat myös merkittäviä turvallisuusriskejä. Münchenin kadunsiivousosasto kirjasi 49 tonnia jätettä, kun taas Berliinin kaupungin siivousosasto joutui hävittämään jopa 670 kuutiometriä uudenvuodenaaton juhlien jälkeen.

Myös poliittinen keskustelu sähinkäisten kieltämisestä kiihtyy. Vaikka sisäministeri Nancy Faeser on avoin paikallisille kieltoalueille, liittokansleri Olaf Scholz ja muut poliitikot torjuvat yleisen sähinkäisten kiellon. He puoltavat kaupungeille lisää liikkumavaraa räätälöityjen ratkaisujen löytämiseksi. Joissakin liittovaltioissa, kuten Bremenissä ja Berliinissä, on jo tehty aloitteita muuttaa räjähteitä koskevaa lainsäädäntöä ja antaa yhteisöille enemmän toimintamahdollisuuksia.

Vaihtoehtoja paukuttamiselle

Uwe Hiksch, kuuluisa aktivisti sähinkäisten vastustajaleiristä, ehdottaa sen sijaan ilotulitteiden tai innovatiivisten laseresitysten juhlimista. Hänen vaatimuksensa sähinkäisten yleisestä kieltämisestä perustuu yksityisten ilotulitteiden aiheuttamiin vaaroihin ja suuriin ympäristövaikutuksiin. Lemmikit ja villieläimet kärsivät melusta – ongelmasta, joka on viime vuosina noussut yhä enemmän julkisuuteen.

Monet Euroopan maat ovat jo ottaneet käyttöön sähinkäisykieltoja tai tiukkoja säädöksiä: Hollanti on päättänyt valtakunnallisesta kiellosta, joka astuu voimaan vuonna 2026. Muissa maissa, kuten Ranskassa ja Sveitsissä, on jo tiukemmat määräykset. Sähinkäisykiellon arvostelijat korostavat, että perinteitä on suojeltava ja usein onnettomuudet johtuvat laittomasta ilotulituksesta.

Vaatimukset sähinkäisten kieltämisestä voivat tulla entistä tärkeämmiksi tulevina vuosina. Yhä useammat kansalaiset, poliitikot sekä luonnon- ja eläinsuojelujärjestöt vaativat uudelleenarviointia. Saksan kehitys osoittaa, että vuorovesi on muuttumassa – ja tätä keskustelua kannattaa jatkaa tiiviisti.