COP30-ilmastokonferenssi: Brasilia keskiössä – voiko pelastaa maailman?

COP30-ilmastokonferenssi: Brasilia keskiössä – voiko pelastaa maailman?

Muutaman päivän kuluttua on aika: YK:n ilmastonmuutoskonferenssi 2025 avaa ovensa 10.-21. marraskuuta Belémissä, Brasilian Parán osavaltion pääkaupungissa. Edustajat 196 YK-maasta, mukaan lukien lukuisat tiedemiehet, toimittajat ja kansalaisjärjestöt, tapaavat keskustellakseen yhä kiireellisemmistä kysymyksistä ilmaston lämpenemisestä ja kasvihuonekaasujen kulutuksesta. Konferenssi on erityisen merkittävä, koska COP30:na se on 30. kokous sitten Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyn ensimmäisen ilmastohuippukokouksen, jossa ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) allekirjoitettiin. Sittemmin Amazonista on valunut paljon vettä alas - ja tämän aiheuttamat muutokset tekevät ilmastonsuojelusta entistä tärkeämpää.

Viimeaikaiset raportit osoittavat, että maapallon keskilämpötila vuonna 2024 oli jo 1,6 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Siksi yksi konferenssin päätavoitteista on rajoittaa ilmaston lämpeneminen enintään 1,5 celsiusasteeseen, jotta vältetään katastrofaaliset seuraukset ympäristölle ja maataloudelle. Tässä vaiheessa ei keskustella vain viime vuosien edistymisestä, vaan myös ilmastonmuutoksen seurauksista erityisen kärsivien köyhien maiden tukemisesta.

Tärkeimmät keskustelunaiheet COP30:ssa

Lista aiheista, joita käsitellään COP30:n aikana, on pitkä. Pääpainopisteitä ovat Amazonin sademetsien suojelu, valtamerten biologisen monimuotoisuuden edistäminen, kalastukseen liittyvät kysymykset, naisten ja työntekijöiden oikeudet sekä matkailualan haasteet. Fridays for Future -järjestön järjestämä maailmanlaajuinen ilmastolakko on suunniteltu 14. marraskuuta ja se lähettää varmasti kiireellisen viestin.

Kuluvaa vuosikymmentä pidetään ilmaston tulevaisuuden kannalta ratkaisevana, sillä hallitustenvälinen ilmastopaneeli on korostanut, että päästöjä on puolitettava vuoteen 2030 mennessä, jotta 1,5 asteen raja ei ylity. Tämän rajan ylittäminen voi johtaa siihen, että suuret maa-alueet muuttuvat asumiskelvottomaksi, ja niillä voi olla vakavia vaikutuksia toimeentuloon ja ympäristöön.

Katsaus kansainvälisen ilmastopolitiikan kehitykseen

YK:n Belémin konferenssi ei ole ensimmäinen laatuaan. Se palaa Brasiliaan, jossa yli 30 vuotta sitten pidettiin ensimmäinen ilmastohuippukokous Riossa. Sen jälkeen on ollut lukuisia vähemmän onnistuneita konferensseja. Esimerkiksi monien myöhempien konferenssien oikeusperusta, Kioton pöytäkirja, neuvoteltiin vuonna 1997, mutta se koski vain teollisuusmaita, ei nousevia maita. Tämä eriarvoisuus on ongelma myös Belémissä, kun kehitysmaat vaativat jälleen lisää taloudellista tukea.

Haasteet ovat varmasti kasvaneet viime vuosina. Sellaiset konfliktit kuin Ukrainan sodan tai koronapandemian aiheuttamat konfliktit varmistivat sen, että ilmasto-aarretavoitteet jäivät toisinaan taka-alalle. Etenkin USA, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat maailman toiseksi suurimmat, nousi otsikoihin presidentti Donald Trumpin vetäydyttyä ilmastonsuojelusopimuksesta. Kaikesta tästä huolimatta monet Yhdysvaltojen kaupungit osoittavat olevansa edelleen sitoutuneita ilmastonsuojeluun ja toteuttavat toimia päästöjen vähentämiseksi.

Pöydälle tulevista erilaisista asioista huolimatta kysymys jää siitä, jatkavatko valtiot ilmastonsuojelun nauhoittamista vuoden 2015 Pariisin ilmastohuippukokouksen ja sitä seuraavien konferenssien jälkeen. Seuraavat yksitoista päivää Belémissä näyttävät kuinka globaali ilmastonsuojelukurssi jatkuu.

Seuraavat suuret haasteet COP30:n jälkeiselle kaudelle on jo päätetty. Seuraava ilmastokonferenssi vuonna 2026 järjestetään joko Australiassa tai Turkissa ja myös planeetan tulevaisuuden kurssi asetetaan siellä.

Lisätietoja omasta valmistautumisestasi maailman ilmastokonferenssiin on osoitteessa: Watson, päivittäisiä uutisia ja Greenpeace.