Ilmastokriisi Schwarzwaldissa: Peurot vaarantavat metsän ja ilmastomme!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Artikkelissa korostetaan Schwarzwaldin punahirvisuojelualueen haasteita ja liiallisen riistakantojen riskejä metsän uudistamiselle.

Der Artikel beleuchtet die Herausforderungen des Rotwildschutzgebiets im Schwarzwald und die Risiken von überhöhten Wildbeständen für die Waldverjüngung.
Artikkelissa korostetaan Schwarzwaldin punahirvisuojelualueen haasteita ja liiallisen riistakantojen riskejä metsän uudistamiselle.

Ilmastokriisi Schwarzwaldissa: Peurot vaarantavat metsän ja ilmastomme!

Schwarzwaldin syvissä metsissä, tarkemmin sanottuna Schluchseen peuransuojelualueella, merkit viittaavat hälytykseen. Puiden tila on huolestuttava; monet ovat vaurioituneet vakavasti ja jälkeläiset tuskin kasvavat takaisin. Etenkin kuusilla, jotka eivät nykyisessä ilmastokriisissä ole pitkäikäisiä, on vaikeaa. Sorkkariista, erityisesti hirvi, kauri ja villisika, ovat vastuussa tästä ahdingosta. Uusi MDR-Wissen raportoi, että Saksassa peuran ammunta on lisääntynyt 632 000:sta vuoden 1970 jälkeen vaikuttavaan 1 286 000:een vuonna 2020.

Tämä suuri riistatiheys tarkoittaa, että puiden uudelleenkasvu estyy voimakkaasti. Vaikka aidat ja nuorten puiden suojapeitteet teoriassa voisivat auttaa, nämä toimenpiteet ovat usein liian kalliita. Ekologisen Metsästysseura ry:n mukaan perinteisillä metsästysleasingsopimuksilla metsänistutuskustannukset ovat yli 17 000 euroa hehtaarilta. Jos kuitenkin hallitsee riistatiheyttä onnistuneesti ja hyödyntää luonnollista uudistumista, kustannukset putoavat vain 2 000 euroon hehtaarilta.

Metsäalue vaarassa

Nordrhein-Westfalenissa on jo kärsinyt 350 000 hehtaaria metsäaluetta, ja arvioidut taloudelliset kustannukset metsänomistajille ovat noin 1,5 miljardia euroa. Vähenemisen estämiseksi luonnollinen uudistuminen on ehdottoman välttämätöntä, mutta se on mahdollista vain sopeutuneilla luonnonvaraisilla populaatioilla. Baijerissa metsästyslaki edellyttää, että metsästyksen tulee mahdollistaa luonnollinen uudistuminen ilman lisäsuojatoimenpiteitä. Nykyisten metsäraporttien tarkastelu osoittaa kuitenkin hälyttäviä lukuja: vain 4 prosentilla tutkituista alueista on suotuisa selaustaso.

Erityisen ongelmallista on, että yli 50 % halutuista sekapuulajeista syödään pois kasvavasta puulajisekoituksesta. Tämä seikka on ristiriidassa kestävän metsätalouden tavoitteiden kanssa, sillä se nojautuu kipeästi seka- ja lehtimetsiin. Sekametsät eivät ole pelkästään kestävämpiä ilmastonmuutokselle, vaan ne tarjoavat myös erilaisia ​​ekosysteemipalveluita pohjaveden latautumisesta hiilen varastointiin.

Metsästysharjoituksen rooli

Mielenkiintoinen tapa parantaa tilannetta on muuttaa itse metsästyskäytäntöä. Optimointiehdotuksia ovat muun muassa osavaltioiden metsästysmääräysten tarkistaminen ja mukauttaminen, ruokintakäytäntöjen vähentäminen ja tehokas liikkuva metsästys talvella. Nämä liikkuvat metsästykset voivat auttaa sopeuttamaan riistapopulaatioita vaikuttamatta populaation kokoon.

Toinen painopiste on metsästäjien motivoinnissa muuttaa toimintatapojaan metsien uudistamisen vaatimusten mukaisesti. Brandenburgin teknisen yliopiston tohtoriprojekti voisi tarjota tärkeitä näkemyksiä tästä. Siinä tarkastellaan, millaisia ​​toimenpiteitä metsästäjien motivoimiseksi tarvitaan ja miten erilaiset metsästyskäytännöt vaikuttavat metsän kehitykseen pitkällä aikavälillä. Taloudellisiin näkökohtiin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta voidaan arvioida kestävän metsästyksen hyötyjä sekä metsätaloudelle että ekosysteemeille. Tämä tohtoristipendi on voimassa syyskuuhun 2027 saakka, ja se voi antaa arvokasta sysäystä tuleville metsänhoidon muutoksille, jotka hyödyttävät sekä metsiä että ilmastonsuojelua.

Tilanne on vakava, eikä pelkkä "business as usual" auta, jos haluamme säilyttää metsämme ja niiden mukana arvokkaat CO2-varastot. Nyt on aika toimia!