Hallitus peruuttaa e-kerosiinikiintiön: takaisku ilmastonsuojelulle!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Liittovaltion hallitus peruuttaa e-kerosiinikiintiön, jota ympäristöjärjestöt arvostelevat. Lentoteollisuus varoittaa haitoista.

Die Bundesregierung streicht die E-Kerosin-Quote, was Umweltverbände kritisieren. Die Luftfahrtindustrie warnt vor Nachteilen.
Liittovaltion hallitus peruuttaa e-kerosiinikiintiön, jota ympäristöjärjestöt arvostelevat. Lentoteollisuus varoittaa haitoista.

Hallitus peruuttaa e-kerosiinikiintiön: takaisku ilmastonsuojelulle!

Ilmailuala tuntee muutoksen tuulet, eikä kyse ole vain uusien lentoyhtiöiden tai lentoreittien noususta. Pikemminkin kyse on keskeisestä kysymyksestä hiilidioksidipäästöistä: Miten lentoliikenteestä voidaan tehdä ilmastoystävällisempää? Mutta juuri tässä tärkeässä vaiheessa liittohallitus päätti poistaa ratkaisevan kiintiövaatimuksen ilmastoystävälliseltä kerosiinilta, joka tunnetaan myös nimellä power-to-liquid (PtL). Näiden toimenpiteiden pitäisi itse asiassa tulla voimaan vuonna 2026 ja lisääntyä asteittain vuoteen 2030 asti, mikä johtaa markkinoiden elpymiseen ja noin 200 000 tonnin sähkökerosiinin käyttöön Saksassa.

Mutta nyt kaikki on tauolla: alkuperäinen kahden miljardin euron suunnitelma uusien PtL-järjestelmien rakentamiselle on pudonnut merkittävästi 100 miljoonaan euroon. Tämä ei ainoastaan ​​vaaranna toimivien e-kerosiinimarkkinoiden nopeaa kehitystä Saksassa, vaan myös haitata pitkäaikaisia ​​investointeja tähän teknologiaan. Liittovaltion hallitus on kokonaan poistanut kansallisen e-kerosiinikiintiön Federal Immission Control Actista (BImSchG), mikä on huolestuttava monien asiantuntijoiden keskuudessa, koska se uhkaa asettaa ilmailualan epäedulliseen kilpailuasemaan, kuten [Focus].

Askel taaksepäin liikennemuutoksessa?

Ympäristöryhmät ovat huolestuneita ja vertaavat päätöstä askeleen taaksepäin lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Saksan ympäristöavun (DUH) liittovaltion toimitusjohtaja Jürgen Resch ilmaisee huolensa PtL-kiintiön perumisen vaikutuksista ja kuvailee tätä esteeksi e-kerosiinin käyttöönoton lisäämiselle. Itse asiassa kiintiö sisälsi alun perin kiinteän osuuden sähköön perustuvista polttoaineista lentoliikenteessä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä. Tämä toimenpide olisi ollut erityisen tärkeä, koska EU:n suuntaviivojen mukaan ilmailun on käytettävä synteettistä kerosiinia vähintään 1,2 % vuodesta 2030 alkaen ja tavoitteeksi 35 % vuoteen 2050 mennessä.

Sähköpetrolin nykyiset korkeat tuotantokustannukset ja tiukat määräykset ovat toistaiseksi vaikeuttaneet taloudellista toteuttamista. Sähköisten polttoaineiden hinta on tällä hetkellä noin neljä-viisi kertaa korkeampi kuin perinteisen kerosiinin. Asiantuntijat vaativat siksi kansainvälistä yhteistyötä kustannustehokkaiden valmistusprosessien edistämiseksi - koska ilman toimivaa markkinarakennetta ilmastoystävällisten teknologioiden alalla ei juurikaan edistytä. Näiden keskustelujen rinnalla keskustellaan myös mahdollisesta vety- ja e-polttoainekiintiöstä maantieliikenteelle, mikä aiheuttaa lisää hämmennystä.

Globaali katsaus e-polttoaineisiin

Kansainvälisessä vertailussa Saksa on jäljessä innovatiivisissa e-polttoainehankkeissa. Euroopan maat ovat ilmoittaneet yhteensä yli 100 pilotti- ja kaupallisesta e-polttoaineprojektista, ja maailmanlaajuisesti suunnitteilla on yli 150 tällaista projektia. Huomioi, että haasteista huolimatta e-polttoaineet ovat välttämättömiä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä erityisesti lento- ja meriliikenteessä. Tuotannon ja uusiutuvien energialähteiden kehitys voi johtaa siihen, että kustannukset laskevat merkittävästi vuoteen 2030 mennessä teknisten parannusten ansiosta.

Mitkä ovat seuraavat vaiheet? Ilmailualalla on paineita siirtyä kohti nopeampia ja vihreämpiä ratkaisuja, kun yleinen mielipide muuttuu yhä herkemmäksi näille asioille. Lentoyhtiöiden ja muiden sidosryhmien on pysyttävä valppaina, jotta ne eivät jää jäljelle. Nähtäväksi jää, kuinka hallitus löytää tasapainon taloudellisten etujen ja tarvittavien ympäristötoimien välillä. Aika on olennaista, ja "vihreän lentämisen" suurbisnes on tartuttava.

Yhteenvetona voidaan todeta, että e-kerosiinikiintiön poistaminen asettaa suuria haasteita lentoteollisuudelle. Mitä nopeammin ratkaisu löydetään, sitä todennäköisemmin ilmailu voi kokea todellista, positiivista muutosta. Joten keskustelu synteettisistä polttoaineista ei ole vielä läheskään ohi, ja seuraavat muutamat kuukaudet ovat ratkaisevia.