Ilmastokriisi vaarantaa rauhan: Saksan armeija tiukasti huomiossa!

Ilmastokriisi vaarantaa rauhan: Saksan armeija tiukasti huomiossa!

Ilmastokriisi ei ole enää kaukainen uhkaskenaario, vaan se edustaa kiireellistä todellisuutta, joka uhkaa turvallisuutta maailmanlaajuisesti aiemmin tuntemattomassa laajuudessa. Luonnonystävien mukaan on selvää, että heikkojen ja hauraiden valtioiden lisääntyminen ei johda pelkästään yhteiskunnalliseen jakautumiseen, vaan myös katkeraan jakelutaisteluihin ja mahdollisiin konflikteihin. Ilmastonsuojelun epäonnistuminen ei jätä mitään toivomisen varaa selkeyden suhteen: vaara, että maailma joutuu tulevaisuudessa ilmastosotiin, on aivan liian todellinen.

Saksan sotilasmenot ovat tällä hetkellä viisi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä vastaa 220 miljardia euroa. Ennusteiden mukaan nämä menot voivat nousta muutamassa vuodessa noin 250 miljardiin euroon. Ironista kyllä, näitä varoja otetaan käyttöön aikana, jolloin geopolitiikkaa muokkaavat yhä enemmän ilmastoon liittyvät uhat. Kun ikiroudan sulaminen tai luonnonkatastrofit lisääntyvät, ilmastokriisin seuraukset jakautuvat maantieteellisesti epäoikeudenmukaisesti, mikä lisää väkivaltaisten konfliktien todennäköisyyttä varakkaiden ja vaikeasti kärsineiden alueiden välillä.

Ilmastonmuutos sotilaallisena dilemmana

Toinen hälyttävä seikka on, että sotilassektori itse on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Armeijan päästöt ovat arvioiden mukaan noin 5,5 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Ilmasto- ja turvallisuustutkija Hans Holzinger korostaa, että kasvihuonekaasupäästöjen sotilaallinen raportointi kärsii suurelta osin salailusta. Esimerkiksi Naton hiilidioksidipäästöt olivat lähes 200 miljoonaa tonnia vuonna 2021, ja vuosikymmenen loppuun mennessä määrä voi nousta lähes 300 miljoonaan tonniin vuodessa.

Asehankkeiden ja sotilaallisten yhteistyösopimusten merkityksen kasvaessa tämä tapahtuu usein ympäristön kustannuksella. EU:n puolustussuvereniteettisuunnitelmat, joiden budjetti on 800 miljardia euroa, voisivat tuottaa noin 150 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tämä vastaa Alankomaiden vuosipäästöjä tai Itävallan, Irlannin ja Suomen yhdistettyjä päästöjä.

Resurssien jakautuminen ja tulevat konfliktit

Ilmastonmuutoksen vaikutusten epätasainen jakautuminen lisää merkittävää riskiä sisäisten konfliktien lisääntymisestä. Etenkin Afrikan vähemmän kestävät alueet ovat erityisen vaarassa. Ilmastonmuutos uhkaa 1,6 miljardin ihmisen toimeentuloa Afrikassa – ryhmä, jonka osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on vain neljä prosenttia. Nämä dynaamiset muutokset luovat kuitenkin jännitteitä ja pakolaisliikkeitä, jotka vaikuttavat turvallisuuteen ei vain kärsineiden maiden, vaan myös suurten talousmaiden, kuten Saksan, turvallisuuteen.

Münchenin turvallisuuskonferenssin asialistalla on ollut ilmastonmuutoskysymys useiden vuosien ajan, mikä osoittaa ilmaston kehityksen kasvavan geopoliittisen merkityksen. Kun 80 prosenttia YK:n rauhanturvahenkilöstöstä on sijoitettu maihin, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa vakavasti, läheinen yhteys ilmastotoimien ja maailmanlaajuisen turvallisuuden välillä on tulossa yhä selvemmäksi. Tarve löytää integroituja toimenpiteitä näihin haasteisiin vastaamiseksi on välttämätöntä sekä humanitaaristen että turvallisuusohjelmien onnistuneelle toteuttamiselle.

Jatkuvien kriisien leimaamassa maailmassa yksi asia on selvä: ilmaston ja konfliktien vahva vuorovaikutus vaikuttaa ratkaisevasti kansainväliseen politiikkaan. Turvallisuus- ja ilmastopolitiikan uudelleenajattelu on välttämätöntä rauhan ja kestävyyden saattamiseksi harmoniaan, kuten ympäristöhistorioitsija Verena Winiwarter kuvaa osuvasti: "Ei rauhaa ilman kestävyyttä. Ei kestävyyttä ilman rauhaa." Mutta polku sinne on täynnä esteitä ja vaatii maailmanlaajuisia ponnisteluja ja parempaa resurssien hallintaa.