Ilmastonsuojelu vaarassa: Liittovaltion hallitus hidastaa energiasiirtymää!

Ilmastonsuojelu vaarassa: Liittovaltion hallitus hidastaa energiasiirtymää!

Tämänpäiväisessä keskustelussa ilmastooikeudenmukaisuudesta Brasilia on symboli aikomusten ja toiminnan välisestä ristiriidasta. Samalla kun maa toteuttaa maailman ilmastohuippukokouksessa suunnitelmaa näyttää esimerkkiä Amazonin alueella, uusien öljy- ja kaasukenttien kehittämistä viedään samalla eteenpäin. Tämä kaksoisagenda heijastuu myös energiaosuuskunnan Green Planet Energyn Carolin Dählingin sanoissa, joka korostaa uusiutuvien energiamuotojen valtavaa kasvua, samalla kun ennätysinvestointeja virtaa fossiiliseen infrastruktuuriin. Dähling sanoo, että virhe ei ole vain yksilötasolla, vaan se on syvästi juurtunut globaaliin talousjärjestelmään, joka asettaa ekologisen kasvun rajoittamattomien taloudellisten tavoitteiden taakse. Ilmastotoimittaja raportoi, että fossiilisten energialähteiden todelliset seurantakustannukset eivät heijastu riittävästi hintoihin, minkä vuoksi niiden käyttö on edelleen houkuttelevaa.

Dählingin mukaan ilmastokriisin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä. Suunnitellut tuet 20 000 megawatin fossiilisten maakaasuvoimaloiden tukemiseksi vahvistavat olemassa olevia ilmastoa haitallisia rakenteita. Tämä voi osoittautua esteeksi energiasiirtymälle, koska tämä politiikka rikkoo liittohallituksen omia ilmastotavoitteita. Green Planet Energy on tästä syystä valittanut EU:n komissiolle, koska suunniteltu tuki rikkoo EU:n kilpailulainsäädäntöä. Ilmastotoimittaja korostaa, että Saksa tarvitsee nyt nopeita toimia edistääkseen energian siirtymistä.

Poliittiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Euroopan ilmastopolitiikan puitteissa haettiin 90 prosentin tavoite CO2-päästöjen vähentämiselle vuoteen 2040 mennessä, mutta tavoitteita heikennettiin merkittävästi. Dähling ilmaisee huolensa uuden päästökaupan alkamispäivän siirtymisestä vuoteen 2028, mikä luo epävarmuutta. Päästökauppa nähdään keskeisenä ilmastonsuojelun välineenä, ja sen käyttöönoton viivästymisellä voi olla pitkäaikaisia ​​kielteisiä vaikutuksia. Hän pelkää myös, että Euroopassa tavoiteltuun 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen vain todellisia säästöjä saavutetaan. Ilmastotoimittaja korostaa, että ilmastonsuojelulla on myös keskeinen rooli vihreän teknologian kasvussa Saksassa.

Myös geopoliittinen tilanne liittyy tämän keskustelun ajankohtaisuuteen, kun Kiina nostaa itseään yhä enemmän puhtaan teollisuuden johtoasemaan. Vaikka Eurooppa on jäämässä jälkeen heikentyneen ilmastonsuojelupolitiikan vuoksi, Bundestag on hyväksynyt uuden lain hiilidioksidin maanalaisesta varastoinnista (CCS). Dähling kuitenkin varoittaa, että CCS on riskialtis ja kallis tekniikka, jota ei pidä pitää ensisijaisena ratkaisuna. Hän korostaa selkeän energiasiirtymän ja uusiutuvien energiamuotojen nopean laajentumisen tarvetta.